Alunperin kun HTML-standardi suunniteltiin se tehtiin sivun sisällön määrittelyyn eikä sivun ulkoasun määrittelyyn. Useimmilla sivujen tekijöillä on kuitenkin ollut tarvetta sivujen ulkoasun määräämiseen, mutta HTML standardit eivät ole antaneet mahdollisuuksia siihen.
Asiaa on yritetty korjata selainvalmistajien taholta, jotka ovat tehneet omia lisäyksiä HTML-kieleen. Suurin osa näistä lisäyksistä ei ole toiminut muissa selaimissa ja lisäykset ovat myös rikkoneet Internetin periaatetta olla laitteisto ja ohjelmisto riippumaton. Tosin osa aikaisemmin valtaselaimena olleen Nestcapen lisäyksistä on otettu mukaan HTML-standardiin. Kun Microsoft laittoi lusikkansa soppaan omalla selaimellaan ja sen lisäyksillä tilanne vain sotkeutui entisestään. Internetin käyttäjien asema huononi kun sivuilla alettiin käyttää erilaisia HTML:n lisäyksiä. Itse ainakin luokittelen sivun surkeaksi jos siinä lukee heti alussa "Best Viewed With (se ja se selain)".
Tähän ongelmaan W3C puuttui julkistamalla CSS1:n. Itse suositus on tehty jo joulukuussa 1996, mutta standardin mukaan ottaminen selaimiin ei ole oikein onnistunut Microsoftilta ja Netscapelta (Johtuukohan se tahallisesta viivästelystä?). CSS-tuki alkoi yleistyä vasta vajaat pari vuotta sitten pienempien selainten kuten Operan myötä, jotka noudattavat paremmin standardeja kuin Netscapen ja Microsoftin megaselaimet. Internet Explorerin CSS-tuki ei varmasti tule olemaankaan täydellinen vielä pitkään aikaan, koska Microsoft on julkaissut XSL:n eli oman vastineensa CSS:lle.
CSS:n käyttö on viimein alkanut yleistyä, mikä on hyvä, koska tyylisivuja käytettäessä sisältö voidaan erottaa ulkoasusta. Normaalisti jos sisällön ja ulkoasun suunnittelija alkavat yhtäaikaa muokkaamaan sivua toistensa tietämättä ei seurauksena ole muuta kuin näiden henkilöiden välinen "konflikti", jonka olisi voinut estää CSS:n käytöllä, jolloin sisältöä ja ulkoasua voidaan muuttaa toisistaan erillään.
Isojen sivustojen tyylin muokkaaminen on helppoa CSS:n avulla. Esimerkiksi jos sivulla on iso taulukko ja haluaa muuttaa solujen sisällön sijoittumista soluissa, niin normaalisti silloin joutuisi tekemään määrityksen jokaiselle solulle erikseen mikä on työlästä ja virheille altista. Samoin jos haluaa tehdä useamman sivun samalla tyylillä sekin on normaalisti vaikeaa. CSS-standardi mahdollistaa sivujen ulkoasun ja tyylin helpon hallinnan ja muokkauksen ilman että tarvitsee käyttää huonosti toimivia selainten HTML-lisäyksiä.
Ensimmäisenä selaimista CSS-tuki tuli Explorerin
3-versioon, joka tuki muutamaa harvaa ominaisuutta
Selaimen nelosversiossa on suhteellisen paljon CSS-ominaisuuksia
mutta ei kuitenkaan kuin puolet.
Uusimmassa versiossa eli 5.5 on aika hyvä CSS-tuki mutta
muutama ominaisuus puuttuu tai ne eivät toimi oikein.
Selain löytyy osoitteesta
http://www.microsoft.com
Netscapen selaimista CSS-tuki löytyi
ensimmäisenä nelosversiosta, mutta se rajoitui vain
muutamaan ominaisuuteen.
Uudemmissakin 4.x versioissa CSS-tuki on ollut todella puutteellinen
ja rajoittunut noin 70% ominaisuuksista.
Juuri julkaistussa Mozillan "Gecko"-ydintä
käyttävässä 6-versiossa pitäisi olla
täysi CSS-tuki.
Selain löytyy osoitteesta
http://www.netscape.com
Mozilla on ilmainen Internetissä kehitettävä selain jossa pitäisi olla hyvin toimiva CSS-tuki. Selainta päivitetään tiheään ja se löytyy osoitteesta http://www.mozilla.org
Opera on pieni ja kevyt selain, joka kilpailee täysiään Netscapen ja Explorerin kanssa ominaisuuksien määrässä ja ohittaakin ne. Operan CSS-tuki on ollut erittäin hyvä jo versiosta 3.6 asti ja taitaa olla lähes täydellinen uusimmassa versiossa. Selaimen shareware(kokeilu)-versio löytyy osoitteesta http://www.opera.com